Australia Tasmania 9.12.2017 – 19.1.2018

Horstmann-opettajamme Annika oli lähdössä Australiaan Horstmann-terapian kehittäjän Trish Trowbridgen luo kuudeksi viikoksi. Haaveilin koko vuoden matkalle mukaan lähdöstä, mutta en saanut tehtyä mitään asian eteen. Silti jotenkin uskoin, että olen vuoden vaihteessa siellä. Ja näin tapahtui. Kaksi viikkoa ennen matkan alkua sain yllättävän puhelinsoiton, ja siitä seurasi, että matkarahat järjestyivät. Aloin oitis tilaamaan viisumia ja huomasin, että passini oli menossa vanhaksi matkan aikana. Viisumi piti tilata 14 vuorokautta ennen matkan alkua. Tilasin pikapassin, mikä tuli vuorokaudessa. Viisumin sain puolessa tunnissa. Onnistuin jopa saamaan lentoliput samoille lennoille opettajani Annikan kanssa.

Lennoilla saimme vierekkäiset paikat, mikä oli mukavaa, koska matkaan meni kaiken kaikkiaan aikaa 30 tuntia. Jälkeenpäin ajatellen lentomatka ei ollut ollenkaan niin paha kuin pelkäsin. En nukkunut paljonkaan matkan aikana, mikä helpotti yhdeksän tunnin aikaeroon tottumista. Samoin oli kotiin päin tultaessa.

 

Asuimme Longfordissa Trishin ja Marien luona. Se oli sopiva paikka tällaiselle pikkukaupungin asukkaalle. 14 kilometrin päässä oli isompi kaupunki Launceston, missä oli hyvä käydä shoppailemassa. Kaupungin uumenista löytyi aivan huikea Cataract Gorge, kanjoni minkä keskellä oli uimamahdollisuus: sekä uima-allas että luonnonvarainen pikku järvi (missä kävin heittämässä vuoden 2018 talviturkin). 

Cataract Gorgella näin ihka elävän Wallabyn, joka on pienikokoinen kenguru.

 

 

Joen varrella oli molemmin puolin upeat kävelyreitit ja maisemat.

Heti ensimmäisenä viikonloppuna meillä oli Tessan Tech I –kurssi. Oli jännittävää olla Trishin opissa. Englannin ymmärtäminen siinä vaiheessa oli vielä haastavaa. Tuntui, että jokainen puhui eritavalla. Aina kun opin ymmärtämään yhtä, tuli toinen, joka puhui hieman eri aksentilla. Matkan loppupuolella asia oli jo helpottunut, enkä enää ajatellut asiaa paljonkaan.

Kurssiviikonlopun jälkeen sain heti hoitaa asiakkaita uudella tekniikalla. Sain myös itse hoitoja jopa Trishiltä.

 

Joulun vietimme Trishin tyttärien ja heidän perheidensä kanssa. Juhlaa vietettiin hyvin samaan tapaan kuin meilläkin. Poikkeuksena se, että siellä oli kesä. Ulkona grillattiin iso kala, sen lisäksi oli kalkkunaa ja muita herkkuja. Annikan kanssa tein joulupöytään riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa. Lasten ilme oli näkemisen arvoinen, kun maistoivat puuroa. Luulen, että siitä ei tullut joulupöydän suosikkia. Pitkän ruokailun jälkeen oli vuorossa lahjojen jako. Poikkeuksena meidän jouluaattoon joulusaunaa ei ollut. Heti Tapaninpäivänä aloitettiin taas Horstmann-hoidot. Vuorossa oli ISR-kertaus. Ihan hyvä, koska se on ensimmäisten hoitojen joukossa, mitä olen opetellut. Sain pieniä lisäjuttuja hoitotekniikkaan

Uudeksi vuodeksi lähdimme Hobartiin, joka sijaitsee Tasmanian etelärannikolla. Asuimme hulppeassa bungalowissa, missä jokaisella oli oma makuuhuone leveine sänkyineen.

Seven Mile Beach sijaitsi muutaman sadan metrin päässä asuinpaikastamme. Rantaa oli silmän kantamattomiin. Sain siellä heitettyä vuoden 2017 talviturkin vuoden viimeisenä päivänä.

Hienoa oli, että siellä oli mahdollista ulkoiluttaa koiria. Ranta-alueet oli merkitty kirjaimin,ja niillä oli säännöt miten ja mihin aikaan koirien kanssa siellä voi olla. Jännittävää oli seurata lentokoneiden nousua ja laskua lentokentälle, joka sijaitsi aivan rannan takana. Koneet sananmukaisesti lensivät päämme yläpuolelta.

Eräänä päivänä näimme haikalojen uivan aivan rannan tuntumassa. Lokit lentelivät niiden yläpuolella. Sen jälkeen opimme tarkkailemaan, että kun ei näy lintuja, voimme mennä uimaan. 

Ikimuistoisen Uuden Vuoden juhlan vietimme Hobartissa Taste of Tasmania -juhlassa.

Uuden vuoden jälkeen alkoivat Horstmann-hoidot taas vauhdilla. Ensimmäisellä viikolla tuli Nev kertaamaan kaikki aiemmin oppimansa hoitotekniikat. Sain olla paljon hoidettavana ja tehdä itsekin hoitoja. Hän ajelutti Annikaa ja minua nähtävyyksiä katsomaan. Eräänä päivänä teimme hienon retken vuorille. Tuntien ajomatkan jälkeen patikoimme Liffey Fallsille

Vettä oli vähän, joten pääsin kävelemään tasaisille laatoille, jotka muodostivat joen pohjan. Ne näyttävät ihmisen tekemiltä, mutta kukaan ei tiedä miten ne ovat muodostuneet. Aboriginaalit kokoontuivat aikoinaan tälle paikalle.

Kertausviikon jälkeen tuli Trishin tuttavapariskunta useamman päivän ajaksi hoidettavaksi. Trishiä naurattikin, kun matkamme ajaksi järjestyi kuin tilauksesta hoidettavia ja kurssitettavia. Koskaan ei tiennyt varmaksi, mikä seuraavan päivän ohjelma oli.

 

Kuusi viikkoa on pitkä aika olla pois kotoa. Siinä ehtii jo tulla koti-ikävä. Pelastukseni olivat Tessan ja Ruffles, talon kissat. Niiden päivittäinen harjaus, rapsutus, silittäminen ja ulkoiluttaminen helpotti ikävääni omiin koiriini. Nyt kotona ollessani on ikävä kissoja.

 

Australia oli yllättävän samanlainen kuin koto Suomi. Paljon samoja kasveja, kuten koivuja, voikukkia, apilaa. Ihmiset näyttävät samalta kuin suomalaiset vaalea hiuksisia ja vaalea ihoisia.

Tammikuu vastaa meidän heinäkuuta, ja lämpötila oli 25-27 astetta. Vasta parina viimeisenä päivänä lämpötila kipusi yli 30 asteen. Yöt olivat kylmiä. Välillä lämpötila laski alle 10 asteen ja kylmyys hiipi sisälle aamu yön tunteina. Lisäsin yöllä vaatetta niin, että aamulla minulla oli jo villasukat jalassa ja villatakki päällä, kun kömmin ylös sängystä. Siinä vaiheessa kun sain lisälämmittimen huoneeseeni, Marie nauroi ja kysyi, että ettekö te ole Suomesta ja eikö teidän pitäisi olla tottunut kylmään?  Muutenkin huvitimme emäntiämme omituisilla tavoillamme. Heti aluksi pakastimme jugurtin ja söimme sulaa jäätelöä aamulla myslin kera. Onnettomuudeksemme pakkaukset olivat samanlaisia, ja vielä matkapöpperössä emme huomanneet, kumpi oli kumpaa. Ihmettelin itsekseni kuinka makeaa jugurttia heillä onkaan.

Kaiken kaikkiaan matka oli huikea ja mieltä avartava. Täytyy mennä kauas että näkee lähelle, sanotaan. Nyt ymmärrän kuinka paljon rakastan läheisiäni, koiriani, ystäviäni, kotiani, Suomen luontoa ja ihan kaikkea mitä minulla on. Tykkään reissata, mutta kotini on täällä.